Kohti valkolakkia
Valkolakki ja Gaudeamus igiturin kajauttaminen alkavat jo hiljalleen siintää abien mielissä. Meillä Lyseossa pidetään abeista hyvää huolta. Ylioppilaskirjoituksia käsitellään useaan otteeseen pitkin lukuvuotta rehtorin ja opojen järjestämissä abivalmennuksissa.
Lukion opiskelu tähtää ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Ylioppilaskoe on lukiolaisen kypsyyskoe. Sen suorittaminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden hakeutua mihin jatko-opintoihin tahansa.
Ylioppilastutkinnon rakenne on muuttunut kevään 2022 tutkintokerrasta alkaen. Jos olet aloittanut ylioppilastutkinnon suorittamisen ennen kevättä 2022, niin ylioppilastutkintoosi kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta valitset ryhmästä, johon kuuluvat ruotsin koe (toinen kotimainen kieli), vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Vähintään yhden pakollisista kokeista on oltava tasoltaan vaativampi, joko A-tason kieli tai pitkä matematiikka.
Aikaisintaan keväällä 2022 ylioppilastutkinnon aloittaneet tekevät vähintään viisi koetta. Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen lisäksi valitaan vähintään kolme muuta ryhmästä, johon kuuluvat ruotsin kieli (toinen kotimainen kieli), vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Viidennen kokeen kokelas voi valita vapaasti, esimerkiksi toisen reaaliaineen kokeen tai vieraan kielen. Vähintään yhden pakollisista kokeista on oltava tasoltaan vaativampi, joko A-tason kieli tai pitkä matematiikka. Lue lisää tutkintouudistuksesta.
Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on ennen kokeeseen osallistumista opiskellut lukiolain tuntijakopäätöksen mukaiset pakolliset kurssit/opintojaksot aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Sellaisen reaaliaineen kokeeseen, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia/opintojaksoa, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen kurssia/opintojaksoa. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Toisena koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan ja biologian kokeet sekä toisena koepäivänä järjestetään uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet.
Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkintoa hajauttamalla kokelas voi halutessaan osallistua useamman reaaliaineen kokeeseen. Matematiikassa, ruotsissa ja vieraassa kielessä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet: pitkä (A) ja lyhyt (B) matematiikka, pitkä (A) ja keskipitkä (B) ruotsi sekä pitkä (A) ja lyhyt (C) vieras kieli. Niistä voit valita kumpaan osallistut. Pitkän oppimäärän lukija voi kirjoittaa myös lyhyen oppimäärän kokeen. Ruotsista, jota on opiskeltu B-kielenä, voi suorittaa A-tason kokeen.
Pakollisten kokeiden lisäksi voit osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen, esimerkiksi muihin vieraisiin kieliin, matematiikkaan tai reaaliaineen kokeeseen. Ylioppilaskokeet tulee suorittaa enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana (esimerkiksi toisen vuoden kevät, kolmannen vuoden syksy, kolmannen vuoden kevät). Ylioppilaaksi voit siis valmistua syksyllä tai keväällä. Ylioppilaaksi pääsyn edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut asianmukaisesti ja tässä oppaassa aiemmin mainitulla tavalla vähintään 75 lukiokurssia/150 opintopistettä.
Jos haluat päästä ylioppilaaksi kevään juhlassa, on sinun suoritettava lukion oppimäärään kuuluvat kurssit huhtikuun loppuun mennessä (”Vapuksi valmista”). Jos taas tähtäin on syksyn juhlissa (pidetään yleensä viimeisenä arkipäivänä ennen itsenäisyyspäivää), on lukion oppimäärän oltava suoritettuna loka-marraskuun vaihteessa.
Ylioppilastutkinnon koetehtävät laaditaan tuntijaossa mainittujen pakollisten tai syventävien kurssien/opintojaksojen oppimäärien mukaisesti. Kukin opettaja perehdyttää opiskelijat tarkemmin oppiaineensa ylioppilaskokeen rakenteeseen.
Arvostelu
Oman koulun opettajat arvostelevat kokeet alustavasti. Lopullisen arvostelun antaa ylioppilastutkintolautakunta. Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat seuraavat:
Laudatur (L=7 p.), Eximia cum laude approbatur (E=6 p.), Magna cum laude approbatur (M=5 p.), Cum laude approbatur (C=4 p.), Lubenter approbatur (B=3 p.), Approbatur (A=2 p.), Improbatur (I=0p.).
Jos ennen kevättä 2022 ylioppilastutkinnon aloittaneella kokelaalla ylioppilaskirjoitusten pakollisista kokeista tulisi yksi hylätty arvosana, on hänellä mahdollisuus päästä ylioppilaaksi kompensaation avulla. Hylätty arvosanan voi olla i+, i, i- tai i–. Hyväksytyistä kokeista kokelas saa kompensaatiopisteitä edellä esitetyn mukaisesti. Yleiseen kompensaatioon vaaditaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: i+ 12p. , i 14p. , i- 16p. , i– 18p. Huomion arvoista on, että ylimääräiset kokeet auttavat kompensaatiopisteiden keräämisessä, joten niitä kannattaa suorittaa mahdollisuuksien mukaan. Ylioppilastutkintolautakunta tekee kompensaation automaattisesti. Aikaisintaan keväällä 2022 ylioppilastutkinnon aloittavilla yhden tutkintoon vaadittavan hylätyn kokeen voi saada hyväksytyksi muista tutkintoon vaadittavista kokeista saatavien vähintään 10 kompensaatiopisteen avulla. Kompensaatiopisteitä saa tässä tapauksessa vain neljästä tutkintoon vaadittavasta hyväksytystä kokeesta.
Ylioppilastutkintotodistus ja päättötodistus käsi kädessä
Kokelaalle, joka on suorittanut hyväksytysti pakolliset kokeet ja joka saa lukion päättötodistuksen, annetaan ylioppilastutkintotodistus. Jos kokelas suorittaa tutkintoa useassa vaiheessa ja hän on ehtinyt uusia jonkin kokeen ennen todistuksen antamista, merkitään todistukseen paras arvosana.
Osallistumisoikeus, ilmoittautuminen, abivalmennus ja uusiminen
Ylioppilastutkintoon voi osallistua kokelas, joka asianomaisessa koeaineessa on suorittanut lukion tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit. Erillispäätöksellä tutkintoon voidaan hyväksyä myös lukion opiskelija, jolla rehtori katsoo olevan riittävät edellytykset kokeesta suoriutumiseen, vaikkei ao. aineen pakollisia kursseja olisi suoritettu. Rehtori ja opot järjestävät ylioppilastutkintoon osallistuville abivalmennusta. Jokaiseen tutkintoon osallistuvan on oltava aktiivisesti paikalla tilaisuuksissa. Näissä tilaisuuksissa jaetaan erillinen valmennusmateriaali ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Kevään tutkintoon on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 21.11. Syksyn tutkintoon on ilmoittauduttava 23.5. mennessä. Ilmoittautumiset ovat sitovia. Ylioppilastutkinnon viisi ensimmäistä koetta ovat ilmaisia niille, jotka ovat aloittaneet lukion oppivelvollisena syksyllä 2021 tai sen jälkeen. Maksuttomien kokeiden hylättyjen arvosanojen uusinnat ovat maksuttomia. Maksut (kustakin maksullisesta kokeesta 34 €) maksetaan ylioppilastutkintolautakunnalle myöhemmin ilmoitettavaan eräpäivään mennessä. Ylioppilaskirjoituksissa hylätyn kokeen uusimiseen on käytettävissä kolme seuraavaa peräkkäistä tutkintokertaa. Hyväksytyn kokeen arvosanaa voi yrittää korottaa niin monesti kuin haluaa ilman aikarajoitusta. Suunnittele opintojesi kesto ja ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen harkiten ja pyri arvioimaan taitosi realistisesti. Tuloksen laatu on ylioppilastutkinnossa tärkeämpi kuin nopeus.