Kohti valkolakkia
Valkolakki ja Gaudeamus igiturin kajauttaminen alkavat jo hiljalleen siintää abien mielissä. Meillä Lyseossa pidetään abeista hyvää huolta. Ylioppilaskirjoituksia käsitellään useaan otteeseen pitkin lukuvuotta rehtorin ja opojen järjestämissä abivalmennuksissa.
Lukion opiskelu tähtää ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Ylioppilaskoe on lukiolaisen kypsyyskoe. Sen suorittaminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden hakeutua mihin jatko-opintoihin tahansa.
Ylioppilastutkinnon rakenne kevään 2022 tutkintokerrasta alkaen: Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen lisäksi valitaan vähintään kolme muuta ryhmästä, johon kuuluvat ruotsin kieli (toinen kotimainen kieli), vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Viidennen kokeen kokelas voi valita vapaasti, esimerkiksi toisen reaaliaineen kokeen tai vieraan kielen. Vähintään yhden pakollisista kokeista on oltava tasoltaan vaativampi, joko A-tason kieli tai pitkä matematiikka. Kokeita voi suorittaa halutessaan enemmän kuin viisi.
Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on ennen kokeeseen osallistumista opiskellut lukiolain tuntijakopäätöksen mukaiset pakolliset opintojaksot aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Sellaisen reaaliaineen kokeeseen, jossa ei ole yhtään pakollista opintojaksoa, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen opintojaksoa. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Toisena koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan ja biologian kokeet sekä toisena koepäivänä järjestetään uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet.
Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkintoa hajauttamalla kokelas voi halutessaan osallistua useamman reaaliaineen kokeeseen. Matematiikassa, ruotsissa ja vieraassa kielessä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet: pitkä (A) ja lyhyt (B) matematiikka, pitkä (A) ja keskipitkä (B) ruotsi sekä pitkä (A) ja lyhyt (C) vieras kieli. Niistä voit valita kumpaan osallistut. Pitkän oppimäärän lukija voi kirjoittaa myös lyhyen oppimäärän kokeen. Ruotsista, jota on opiskeltu B-kielenä, voi suorittaa A-tason kokeen.
Ylioppilaskokeet tulee suorittaa enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana (esimerkiksi toisen vuoden kevät, kolmannen vuoden syksy, kolmannen vuoden kevät). Ylioppilaaksi voit siis valmistua syksyllä tai keväällä. Ylioppilaaksi pääsyn edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut asianmukaisesti ja tässä oppaassa aiemmin mainitulla tavalla vähintään 150 opintopistettä.
Jos haluat päästä ylioppilaaksi kevään juhlassa, on sinun suoritettava lukion oppimäärään kuuluvat kurssit huhtikuun loppuun mennessä (”Vapuksi valmista”). Jos taas tähtäin on syksyn juhlissa (pidetään yleensä viimeisenä arkipäivänä ennen itsenäisyyspäivää), on lukion oppimäärän oltava suoritettuna loka-marraskuun vaihteessa.
Ylioppilastutkinnon koetehtävät laaditaan tuntijaossa mainittujen pakollisten tai syventävien opintojaksojen oppimäärien mukaisesti. Kukin opettaja perehdyttää opiskelijat tarkemmin oppiaineensa ylioppilaskokeen rakenteeseen.
Arvostelu
Oman koulun opettajat arvostelevat kokeet alustavasti. Lopullisen arvostelun antaa ylioppilastutkintolautakunta. Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat seuraavat:
Laudatur (L=7 p.), Eximia cum laude approbatur (E=6 p.), Magna cum laude approbatur (M=5 p.), Cum laude approbatur (C=4 p.), Lubenter approbatur (B=3 p.), Approbatur (A=2 p.), Improbatur (I=0p.).
Aikaisintaan keväällä 2022 ylioppilastutkinnon aloittaneilla yhden tutkintoon vaadittavan hylätyn kokeen voi saada hyväksytyksi muista tutkintoon vaadittavista kokeista saatavien vähintään 10 kompensaatiopisteen (= edellämainitut pisteet kustakin arvosanasta) avulla. Kompensaatiopisteitä saa tässä tapauksessa vain neljästä tutkintoon vaadittavasta hyväksytystä kokeesta. Ylioppilastutkintolautakunta tekee kompensaation automaattisesti ellei sitä kokelas erikseen kiellä.
Ylioppilastutkintotodistus ja päättötodistus käsi kädessä
Kokelaalle, joka on suorittanut hyväksytysti pakolliset kokeet ja joka saa lukion päättötodistuksen, annetaan ylioppilastutkintotodistus. Jos kokelas suorittaa tutkintoa useassa vaiheessa ja hän on ehtinyt uusia jonkin kokeen ennen todistuksen antamista, merkitään todistukseen paras arvosana.
Osallistumisoikeus, ilmoittautuminen, abivalmennus ja uusiminen
Ylioppilastutkintoon voi osallistua kokelas, joka asianomaisessa koeaineessa on suorittanut lukion tuntijaon mukaiset pakolliset opintojaksot. Erillispäätöksellä tutkintoon voidaan hyväksyä myös lukion opiskelija, jolla rehtori katsoo olevan riittävät edellytykset kokeesta suoriutumiseen, vaikkei ao. aineen pakollisia opintoja olisi suoritettu. Rehtori ja opot järjestävät ylioppilastutkintoon osallistuville abivalmennusta. Jokaiseen tutkintoon osallistuvan on oltava aktiivisesti paikalla tilaisuuksissa. Näissä tilaisuuksissa jaetaan erillinen valmennusmateriaali ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Kevään tutkintoon on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 18.11. Syksyn tutkintoon on ilmoittauduttava 20.5. mennessä. Ilmoittautumiset ovat sitovia. Ylioppilastutkinnon viisi ensimmäistä koetta ovat ilmaisia niille, jotka ovat aloittaneet lukion oppivelvollisena. Maksuttomien kokeiden hylättyjen arvosanojen uusinnat ovat maksuttomia. Maksut (kustakin maksullisesta kokeesta 38 €) maksetaan ylioppilastutkintolautakunnalle myöhemmin ilmoitettavaan eräpäivään mennessä. Ylioppilaskirjoituksissa hylätyn kokeen uusimiseen on käytettävissä kolme seuraavaa peräkkäistä tutkintokertaa. Hyväksytyn kokeen arvosanaa voi yrittää korottaa niin monesti kuin haluaa ilman aikarajoitusta. Suunnittele opintojesi kesto ja ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen harkiten ja pyri arvioimaan taitosi realistisesti. Tuloksen laatu on ylioppilastutkinnossa tärkeämpi kuin nopeus.