Ylioppilastutkinto
Kohti valkolakkia
Valkolakki ja Gaudeamus igiturin kajauttaminen alkavat jo hiljalleen siintää abien mielissä. Meillä Lyseossa pidetään abeista hyvää huolta. Ylioppilaskirjoituksia käsitellään useaan otteeseen pitkin lukuvuotta rehtorin ja opojen järjestämissä abivalmennuksissa.
Lukion opiskelu tähtää ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Ylioppilaskoe on lukiolaisen kypsyyskoe. Sen suorittaminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden hakeutua mihin jatko-opintoihin tahansa. Ylioppilastutkintoosi kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta valitset ryhmästä, johon kuuluvat ruotsin koe (toinen kotimainen kieli), vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Vähintään yhden pakollisista kokeista on oltava tasoltaan vaativampi, joko A-tason kieli tai pitkä matematiikka.
Keväällä 2022 ylioppilastutkinnon aloittavat tekevät vähintään viisi koetta. Äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen lisäksi valitaan vähintään kolme muuta ryhmästä, johon kuuluvat ruotsin kieli (toinen kotimainen kieli), vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Viidennen kokeen kokelas voi valita vapaasti, esimerkiksi toisen reaaliaineen kokeen tai vieraan kielen. Keväällä 2022 ylioppilastutkinnon aloittavien ei tarvitse myöskään valita sitovasti pakollisia ja ylimääräisiä kokeita.
Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän on ennen kokeeseen osallistumista opiskellut lukiolain tuntijakopäätöksen mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Sellaisen reaaliaineen kokeeseen, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää (poikkeuksena syksyn 2020 tutkintokerta). Toisena koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian ja biologian kokeet sekä toisena koepäivänä järjestetään uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet.
Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tästä poikkeuksena on syksyn 2020 ylioppilastutkintokerta. Tutkinnon hajauttamalla kokelas voi halutessaan osallistua useamman reaaliaineen kokeeseen. Matematiikassa, ruotsissa ja vieraassa kielessä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet: pitkä (A) ja lyhyt (B) matematiikka, pitkä (A) ja keskipitkä (B) ruotsi sekä pitkä (A) ja lyhyt (C) vieras kieli. Niistä voit valita kumpaan osallistut. Pitkän matematiikan lukija voi kirjoittaa myös lyhyen matematiikan.
Ruotsista, jota on opiskeltu B-kielenä, voi suorittaa A-tason kokeen. Vieraasta kielestä, jota on luettu A-kielenä, voi puolestaan suorittaa B3-tason kokeen. Pakollisten kokeiden lisäksi voit osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen, esimerkiksi muihin vieraisiin kieliin, matematiikkaan tai reaaliaineen kokeeseen. Ylioppilaskokeet voit suorittaa kolmena peräkkäisenä tutkintokertana (esimerkiksi toisen vuoden kevät, kolmannen vuoden syksy, kolmannen vuoden kevät). Ylioppilaaksi voit siis valmistua syksyllä tai keväällä. Ylioppilaaksi pääsyn edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut asianmukaisesti ja tässä oppaassa aiemmin mainitulla tavalla vähintään 75 lukiokurssia.
Jos haluat päästä ylioppilaaksi kevään juhlassa, on sinun suoritettava lukion oppimäärään kuuluvat kurssit toukokuun alkuun mennessä (”vapuksi valmista”). Jos taas tähtäin on syksyn juhlissa (pidetään yleensä itsenäisyyspäiväjuhlien yhteydessä), on lukion oppimäärän oltava suoritettuna loka-marraskuun vaihteessa.
Ylioppilastutkinnon koetehtävät laaditaan tuntijaossa mainittujen pakollisten tai syventävien kurssien oppimäärien mukaisesti. Kukin opettaja perehdyttää opiskelijat tarkemmin oppiaineensa ylioppilaskokeen rakenteeseen.
Arvostelu
Oman koulun opettajat arvostelevat kokeet alustavasti. Lopullisen arvostelun antaa ylioppilastutkintolautakunta. Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat seuraavat:
Laudatur (L=7 p.), Eximia cum laude approbatur (E=6 p.), Magna cum laude approbatur (M=5 p.), Cum laude approbatur (C=4 p.), Lubenter approbatur (B=3 p.), Approbatur (A=2 p.), Improbatur (I=0p.).
Vaikka ylioppilaskirjoitusten pakollisista kokeista tulisi yksi hylätty arvosana, on kokelaalla mahdollisuus päästä ylioppilaaksi kompensaation avulla. Hylätty arvosanan voi olla i+, i, i- tai i–. Hyväksytyistä kokeista kokelas saa kompensaatiopisteitä edellä esitetyn mukaisesti. Yleiseen kompensaatioon vaaditaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: i+ 12p. , i 14p. , i- 16p. , i– 18p. Huomion arvoista on, että ylimääräiset kokeet auttavat kompensaatiopisteiden eräämisessä, joten niitä kannattaa suorittaa mahdollisuuksien mukaan. Ylioppilastutkintolautakunta tekee kompensaation automaattisesti.
Ylioppilastutkintotodistus ja päättötodistus käsi kädessä
Kokelaalle, joka on suorittanut hyväksytysti pakolliset kokeet ja joka saa lukion päättötodistuksen, annetaan ylioppilastutkintotodistus. Jos kokelas suorittaa tutkintoa useassa vaiheessa ja hän on ehtinyt uusia jonkin kokeen ennen todistuksen antamista, merkitään todistukseen paras arvosana.
Osallistumisoikeus, ilmoittautuminen, abivalmennus ja uusiminen
Ylioppilastutkintoon voi osallistua kokelas, joka asianomaisessa koeaineessa on suorittanut lukion tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit. Erillispäätöksellä tutkintoon voidaan hyväksyä myös lukion opiskelija, jolla rehtori katsoo olevan riittävät edellytykset kokeesta suoriutumiseen, vaikkei ao. aineen pakollisia kursseja olisi suoritettu. Rehtori ja opot järjestävät ylioppilastutkintoon osallistuville abivalmennusta. Jokaiseen tutkintoon osallistuvan on oltava aktiivisesti paikalla tilaisuuksissa. Näissä tilaisuuksissa jaetaan erillinen valmennusmateriaali ylioppilastutkinnon suorittamisesta. Kevään tutkintoon on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään 20.11. Syksyn tutkintoon on ilmoittauduttava 26.5. mennessä. Ilmoittautumiset ovat sitovia. Maksut (perusmaksu 14 € + kustakin kokeesta 28 €) maksetaan ylioppilastutkintolautakunnalle myöhemmin ilmoitettavaan eräpäivään mennessä. Ylioppilaskirjoituksissa hylätyn kokeen uusimiseen on käytettävissä kolme uusintakertaa tutkinnon suoritusaikana. Jos pakollisen kokeen hylätty arvosana tulee kolmannella tutkinnon suorituskerralla, on sen uusimisyrityksiä kolme kertaa seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Hyväksytyn kokeen arvosanaa voi yrittää korottaa niin monesti kuin haluaa ilman aikarajoitusta. Suunnittele opintojesi kesto ja ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen harkiten ja pyri arvioimaan taitosi realistisesti. Tuloksen laatu on ylioppilastutkinnossa tärkeämpi kuin nopeus.
Ylioppilastutkinnon koepäivät
Syksy 2020
Ma 14.9. kemia ja terveystieto
Ke 16.9. englanti (vieras kieli), pitkä oppimäärä
To 17.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, maantiede
Pe 18.9. äidinkieli ja kirjallisuus, lukutaidon koe, suomi toisena kielenä -koe
Ma 21.9. toinen kotimainen kieli, keskipitkä ja pitkä oppimäärä
Ti 22.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
To 24.9. filosofia ja biologia
Pe 25.9. äidinkieli ja kirjallisuus, kirjoitustaidon koe,
Ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Ti 29.9. psykologia, historia ja fysiikka
Ke 30.9. saamen kielen koe
To 1.10. pitkä vieras kieli (saksa, ranska, venäjä, espanja)
Kevät 2021
Ti 16.3. äidinkieli ja kirjallisuus, lukutaidon koe, suomi toisena kielenä -koe
To 18.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
Pe 19.3. äidinkieli ja kirjallisuus, kirjoitustaidon koe
Ma 22.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä
Ti 23.3. matematiikka, lyhyt oppimäärä (uusi päivä)
Ke 24.3. matematiikka, pitkä oppimäärä
To 25.3. psykologia, filosofia, biologia (uusi päivä)
Pe 26.3. historia, fysiikka
Ma 29.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
Ti 30.3. maantiede, elämänkatsomustieto, uskonto, yhteiskuntaoppi (uusi päivä)
Ke 31.3. kemia, terveystieto
Ke 7.4. saamen kielen koe
